EASA-standardisointiraportti 2015 – Kohti tasalaatuista ilmailuviranomaisuutta

18.10.2016

EASA-standardisointiraportti 2015 – Kohti tasalaatuista ilmailuviranomaisuutta

Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) suorittaa asetuksen (EU) 216/2008 mukaisesti jäsenvaltioiden alueella standardisointitoimenpiteitä. Tavoitteena on varmistaa perusasetuksen ja sen toimeenpanoasetusten tasalaatuinen tulkinta ja toimeenpano. EASA suoritti vuoden 2015 aikana yhteensä 99 tarkastusta.

Tarkastuksissa varmistetaan ICAOn julkaisemien kahdeksan kriittisen elementin (CE – Critical elements[i]) toteutumista. EASA-alueella tarkastustoimenpiteet on yhdenmukaistettu 2010 jälkeen solmitun yhteistyösopimuksen seurauksena ICAOn Universal Safety Oversight Audit Programme (USOAP) ohjelman kanssa. Jatkossa toimenpiteet tullaan entistä tarkemmin linkittämään myös Euroopan lentoturvallisuussuunnitelman, European Plan for Aviation Safety (EPAS) kanssa.

Tarkastuksia tehdään seuraavien teknisten osa-alueiden osalta:

  • Lentokelpoisuus - Airworthiness (AIR);
  • Lentomiehistö - Aircrew (ACW) sisältäen,
    • Flight Crew Licensing (FCL),
    • Medical (MED) ja
    • Flight Simulation Training Devices (FSTD);
  • Lento-operaatiot - Air Operations (OPS);
  • Asematasotarkastukset - Ramp inspections (RAMP); ja
  • Ilmaliikenteen hallinta ja lennonvarmistuspalvelut - Air Traffic Management and Air Navigation Services (ATM/ANS).

Suomeen kohdistettujen tarkastusten osa-alueet 2015 olivat AIR, OPS ja ANS.

Koko EASA-alueella suuri osa (55 %) tarkastuksen löydöksistä kohdistuu kriittisten elementtien kohtaan kuusi (CE-6) luvat, todistukset, valtuudet, hyväksynnät (31 %) sekä kriittisten elementtien kohtaan seitsemän (CE-7) valvonta (24 %).

Hallitsevina teemoina löydöksissä olivat mm. henkilöstön riittävyys, toimintamenetelmät sekä käytännön työn valvonta.

Havaintoja tehtiin tarkastuksissa yhteensä 828 kappaletta, joista kolme (3) oli välittömiä turvallisuusuhkia – immediate safety concerns (ISC). Kaksi kohdistui OPS ja yksi AIR osa-alueelle. Kyseiset havainnot korjattiin välittömästi asianomaisten valtioiden toimesta.

  • C luokan havainto on lievä poikkeama normista ja tehty lähinnä standardointimielessä.
  • D luokan havainto on edellistä vakavampi ja jos ei korjata ajoissa, voi aiheuttaa turvallisuusuhan.
  • G luokka on välitön turvallisuusuhka.

Havaintojen korjaaminen on jokaisen valtion vastuulla. Suomella ei ole avoinna sellaisia havaintoja joiden korjaamisesta ei olisi esitetty aikataulua ja/tai suunnitelmaa.

Valtiot joilla on yliaikaisia tai vastaamattomia havaintoja tai eivät hyväksy havaintoa on kuvattu kuvassa 3.

Jatkossa EASA pyrkii siirtämään tarkastustoimintaa entistä enemmän riskiperustaisen valvonnan suuntaan (Risk Based Oversight – RBO). Lisäksi jatkossa tarkastetaan myös Euroopan turvallisuussuunnitelmasta, European Plan for Aviation Safety (EPAS), jäsenvaltioille tulevat velvoitteet. Tavoitteena on myös jäsenvaltioiden ilmailuviranomaisten suorittaman valvonnan siirtyminen kohti riskiperusteisuutta. Suomessa on jo otettu ensiaskeleet tähän suuntaan, organisaatioiden riskiprofiilien käyttöönoton myötä.

[i]ICAOn kahdeksan kriittistä elementtiä: http://www.icao.int/Security/USAP/Pages/The-Critical-Elements.aspx

 

 

Edellinen juttu Seuraava juttu Palaa etusivulle Takaisin ylös