Germanwings-turman vaikutukset ilmailuun

18.10.2016

Germanwings-turman vaikutukset ilmailuun

Maaliskuussa 2015 tapahtuneen Germanwings-lentoturman onnettomuustutkinta on nostanut useita asioita kansainväliseen lentoturvallisuustarkasteluun. Onnettomuuden syntyyn myötävaikuttaneita tekijöitä on arvioitu laajasti Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) koordinoimissa työryhmissä. On havaittu mm. että parhaat lentoturvallisuutta edistävät käytännöt eivät ole kaikilla lentoyhtiöillä käytössä eikä niitä ole kattavasti viety kansainväliseen ja kansalliseen lainsäädäntöön. 

Keskeisin syy tapahtuneeseen onnettomuuteen oli lentäjän vakava ja pitkäaikainen psykiatrinen sairaus, joka johti lentäjän ratkaisuun tuhota itsensä ja muut lentokoneessa mukana olleet 149 ihmistä maahan syöksymällä. Lentäjän terveydentila ei täyttänyt lääketieteellisiä kelpoisuusvaatimuksia eikä hänen olisi pitänyt saada lentää. Asiasta tietäneet lääkärit eivät kuitenkaan ilmoittaneet tilanteesta lentoyhtiölle tai ilmailuviranomaiselle, koska Saksassa on yhteiseurooppalaisesta lainsäädännöstä poikkeava tietosuojatulkinta. Muissa maissa vastaava tilanne olisi tullut tietoon ilmailuviranomaiselle ja lentoyhtiölle, jolloin lentoturma olisi vältetty. EASAlla ja Saksassa on käynnissä selvittely toimintatapojen parantamisesta.

Jatkossa psykologinen soveltuvuus testattava

EASAlla on valmisteilla useita uusia suosituksia, joilla pyritään nykyistä paremmin ehkäisemään liikennelentäjän psykologisesta tai psykiatrisesta soveltumattomuudesta johtuvat vaaratilanteet. Jatkossa lentoyhtiöiden on mm. varmistettava työhöntulovaiheessa lentäjän psykologinen soveltuvuus. Lisäksi lentoyhtiöitä kannustetaan luomaan lentäjien vertaistukiryhmiä, joissa lentäjä voi luottamuksellisesti tuoda esiin ongelmiaan avun saamiseksi. Ilmailulääkärikoulutusta tehostetaan tunnistamaan paremmin psykiatriset terveydentilan muutokset ja arvioimaan niiden merkitystä lentoturvallisuudelle yhteistyössä ilmailuviranomaisen kanssa.

EASAlla on suunnitteilla yhteiseurooppalaisen liikennelentäjien lääketieteellistä kelpoisuutta koskevan tietopankin perustaminen. Sen keskeisenä tavoitteena on estää terveydentilaltaan sopimattomaksi arvioidun lentäjän mahdollisuus saada kelpoisuustodistus toiselta ilmailulääkäriltä samasta tai toisesta EASAn jäsenvaltiosta salaamalla terveystietonsa.

Satunnaisten testausten mahdollisuutta selvitetään

EASAn työryhmissä käydään myös keskustelua siitä, pitäisikö työhöntulovaiheessa ja työssä ollessa suorittaa lentäjälle alkoholi- ja huumetestauksia. Nykyisin em. testauksia koskeva lainsäädäntö eroaa merkittävästi eri maissa. Esim. Suomessa lainsäädäntö ei nykyään salli satunnaisten huumetestien suorittamista.

Suomessa ilmailulääkäritoiminta on Trafin arvion mukaan korkealaatuista, täydennyskoulutuksiin osallistuminen on aktiivista ja ilmailulääkärit ottavat kelpoisuusratkaisuissaan aktiivisesti yhteyttä Trafin liikennelääketiedeyksikköön. Terveydentilatiedon saumaton kulkeminen ilmailulääkärien kesken ja Trafin suuntaan on varmistettu Trafin uudella sähköisellä ilmailulääkärintarkastusjärjestelmällä.

Suomessa ilmailulaki antaa lisäksi lentäjää hoitavalle lääkärille oikeuden ilmoittaa Trafille, jos epäilee ettei lentäjä täytä lääketieteellisiä kelpoisuusvaatimuksia. 

Edellinen juttu Seuraava juttu Palaa etusivulle Takaisin ylös