Helsinki-Vantaan lentoaseman yöaikaisia melurajoituksia koskeva päätös

18.10.2016

Helsinki-Vantaan lentoaseman yöaikaisia melurajoituksia koskeva päätös

Öinen liikenne jatkuu entiseen tapaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla

Finavia Oyj haki Liikenteen turvallisuusvirastolta vuonna 2012 ilmailulain mukaista päätöstä, jolla rajoitettaisiin suihkukoneiden pääsyä Helsinki-Vantaan lentoasemalle yöaikaan Finavian esityksen mukaisesti. Haetut rajoitukset ovat samat, jotka on määritelty lentoasemalle 4.8.2011 myönnetyssä ympäristöluvassa. Rajoitukset koskivat muun muassa tiettyjen meluisten suihkukoneiden ja yksinomaan rahtia kuljettavien koneiden yöaikaisen liikennöinnin kieltämistä. Lentoaseman ympäristölupa kuuluu Uudenmaan aluehallintoviraston toimivaltaan.

Lentoasemalle annettua ympäristölupaa käsiteltiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa. KHO antoi ympäristölupaa koskevan päätöksen tammikuussa 2015. Päätöksessään KHO kumosi viran puolesta ne meluhaittojen ehkäisemiseksi annetut lupamääräykset, joiden todettiin olevan ympäristöluvasta päättävän aluehallintoviraston toimivaltaan kuulumattomia. Samalla Finavia Oyj:lle asetettiin velvoite saattaa määräajassa Liikenteen turvallisuusvirastolle ratkaistavaksi kysymys ilmailulaissa tarkoitettujen meluun liittyvien toimintarajoitusten asettamisesta. Ilmailulain 136 §:n mukaan Liikenteen turvallisuusvirasto voi päätöksellään asettaa 137-139 §:n mukaisesti meluhaittojen ehkäisemiseksi toimintarajoituksia lentoasemalle, jolla kolmen perättäisen viimeksi kuluneen kalenterivuoden aikana suihkukoneiden lentoonlähtöjen ja laskujen yhteismäärä on keskimäärin enemmän kuin 50 000 vuodessa.

Liikenteen turvallisuusvirasto teki öisiä melurajoituksia koskevan päätöksen lokakuussa 2015. Trafi päätti, että Helsinki-Vantaan lentoaseman yöliikenteelle ei aseteta toimintarajoituksia, sillä lentoaseman meluntorjuntatavoite täyttyy ilman yöllisiä toimintarajoituksia.

Hakijan esitti meluntorjuntatavoitteeksi, että lentokonemelualue Lden >55 dB ei pitkällä aikavälillä kokonaisuutena muutu ympäristöluvan liitteenä esitetystä siten, että sen piirissä asuvien asukkaiden kokonaismäärä kasvaisi. Vuoden 2009 asukasmääräaineistolla arvioituna melualueella asuisi 20 900 asukasta. Mikäli maankäytön suunnittelussa tehdään ratkaisuja, jotka tuovat uusia asuntoalueita tai asukkaita melun piiriin, ei näiden asukkaiden määrä sisälly ympäristötavoitteeseen.

Lden-meluarvo kuvaa melun vuorokausikeskiarvoa ja sen laskennassa huomioidaan yöaikainen melu kymmenkertaisella painoarvolla. Siten yöaikaisen melun hallinta on ratkaisevan tärkeää meluntorjuntatavoitteen saavuttamiseksi ja siinä pysymisessä. Hakijan määrittämä meluntorjuntatavoite oli oleellinen arvioitaessa yöaikaisten rajoitusten tarpeellisuutta ja toimivuutta kentän melunhallinnassa tasapainoisen lähestymistavan mukaisesti. Tästä syystä Liikenteen turvallisuusvirasto järjesti vielä yhden yleisen kommentointikierroksen helmikuussa 2015 Finavian 12.12.2014 toimittamasta lisäselvityksestä. Tällä kuulemiskierroksella Trafi oli erityisen kiinnostunut kuulemaan asianosaisten mielipiteitä kentän meluntorjuntatavoitteesta. Tavoite koettiin saaduissa lausunnoissa pääosin hyväksyttäväksi.

Liikenteen turvallisuusvirasto teki päätöksensä Ilmailulain mukaan, jolloin toimintarajoitusten tarpeellisuutta on arvioitava niin kutsutun tasapainoisen lähestymistavan mukaisesti. Tasapainoinen lähestymistapa on menetelmä, jonka avulla valitaan lentokonemelun vähentämisen, liikenteen ohjauksen ja maankäytön suunnittelun näkökulmasta kustannustehokkaimmat keinot hallita meluhaittoja. Lain mukaan toimintarajoitukset eivät saisi olla ensisijainen melunhallintakeino. Trafi otti päätöksessään huomioon alueen asukkaat, suomalaisen yhteiskunnan tarpeet ja kentän erityisaseman. Yhteiskunnan tarpeet edellyttävät toimivaa liikenneinfrastruktuuria ja logistiikkaa. Helsinki-Vantaan lentokentälle ei ole vaihtoehtoista infrastruktuuria.

Trafi näkee, että kansallisesti merkittävän liikenneinfrastruktuurin toiminnan ja asutuksen yhteensovittaminen kestävällä tavalla on haastavaa ja edellyttää kaikilta osapuolilta hyvää yhteistyötä ja kaukonäköisyyttä. Erityisesti maankäytön suunnittelua ja kaavoittamista tulisi tehdä pitkäjänteisesti, sillä ne ovat vaikuttavia ja pitkäaikaisia melunhallintakeinoja. Kaukonäköisyyttä tarvitaan, sillä infrastruktuuriin vaikuttavat päätöksemme periytyvät myös jälkipolville. Trafi seuraa säännöllisesti lentoaseman melutilannetta ja mikäli meluntorjuntatavoitteessa ei pysytä, toimintarajoitusten tarvetta on harkittava uudelleen.

Liikenteen turvallisuusviraston päätöksestä on tehty kaksi valitusta. Tuusulan kunta ja Vantaan Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö ry ovat valittaneet Trafin päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Trafi on antanut vastineen valituksista. Oikeuskäsittely on edelleen kesken.

EU:n melunhallinta-asetus astuu voimaan kesäkuussa 2016

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 598/2014 astui voimaan kesäkuussa 2016. Asetuksessa säädetään tasapainoisen lähestymistavan mukaisista, meluun liittyvien toimintarajoitusten asettamista unionin lentoasemilla koskevista säännöistä ja menettelyistä. Trafi on asetuksen mukainen toimivaltainen viranomainen. Kesäkuussa 2016 voimaan astui lisäksi valtioneuvoston asetus, (Valtioneuvoston asetus tasapainoisesta lähestymistavasta lentoaseman melun hallinnassa) jossa säädetään muun muassa yhteistyöryhmästä, jonka avulla pyritään saamaan entistä laajempi kokonaiskuva Helsinki-Vantaan lentoaseman melutilanteesta sekä eri tahojen tekemistä meluntorjuntatoimenpiteistä ja niiden tehokkuudesta tasapainoisen lähestymistavan mukaisessa melunhallinnassa. Yhteistyöryhmän asettaminen on nähty tarpeelliseksi, koska lentoasemien ympäristölupaan ja lentoliikenteen meluun liittyvissä asioissa on useita toimivaltaisia viranomaisia. Yhteistyöryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran syksyllä 2016.

Edellinen juttu Palaa etusivulle Takaisin ylös