Yleis- ja harrasteilmailu 2015

18.10.2016

Yleis- ja harrasteilmailu 2015

Turvallisuuden tila 2015

Yleisilmailun lentotuntien määrä on lisääntynyt tasaisesti viime vuosina, kun taas harrasteilmailun lentotuntimäärät ovat laskeneet. Tilastot ovat hieman yllättäviä, koska olettamus on ollut, että kustannuserot veisivät kehitystä päinvastaiseen suuntaan. Selkeitä selittäviä tekijöitä ei ole, mutta yksi tekijä on koulutustoiminnan hienoinen elpyminen.

Tilastoissa poikkeamia vakavuusluokitellaan esim. vaurioiden perusteella. Tämä malli on hieman epäreilu harrasteilma-aluksia kohtaan, koska ne vaurioituvat herkemmin kuin ”isoveljensä” – eli jos tapahtumaketjua tarkastellaan ilman lopputuleman sisällyttämistä (eli tarkastellaan vain tapahtumaan johtaneita syitä) ja vakavuusluokiteltaisiin, niin erot tasaantuisivat selkeästi.

Jos näiden ilmailulajin välillä haetaan turvallisuustasoon vaikuttavia eroavaisuuksia, niin tilastojen valossa voidaan sanoa:

  • yleisilmailun kalusto ”antaa tyypillisesti enemmän anteeksi” – korostuen laskeutumisvaiheessa
  • harrasteilmailun kalusto on tyypillisesti kriittisempi haastavissa tuuliolosuhteissa.
     

Turvallisuustavoitteiden saavuttaminen

Yhteiskunnan asettaman tavoitteen henki on, että kukaan ei kuolisi ilmailuharruksen parissa. Vuonna 2015 tapahtui käänne parempaan suuntaan johtuen osin valtavista panostuksista turvallisen harrastuksen eteen. Vuosi 2016 oli jo lähellä täydellistä tavoitteen saavuttamista, mutta tähän ei ihan päästy. Yksi kuolemaan johtanut tapahtuma koettiin. Kyseessä ei ollut varsinainen ilmailuonnettomuus, vaan sairauskohtaus.

Kaikki osapuolet haluavat ilmailun olevan turvallista – sen saavuttamiseksi kaikkien on myös ymmärrettävä roolinsa ja vastuunsa. Ilmailijoilla itsellään on merkittävin rooli tässä kokonaisuudessa. Turvallisuus on kehittynyt oikeaan suuntaan - tämän suunnan ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa, vastuullista toimintaa.

Edellinen juttu Seuraava juttu Palaa etusivulle Takaisin ylös