Jarrutusenergian takaisinsyöttöominaisuuden osuus veturi- ja sähkömoottorijunakalustossa

17.02.2017

Jarrutusenergian takaisinsyöttöominaisuuden osuus veturi- ja sähkömoottorijunakalustossa

Päästöjen vähentämiseksi liikenteessä pyritään mahdollisimman tehokkaaseen energian käyttöön.

Energiankulutusta voidaan vähentää tehokkaasti muun muassa taloudellisella ajotavalla ja hyödyntämällä jarrutusenergiaa. Vetureiden ja sähkömoottorijunien jarrutuksesta syntyvää energiaa voidaan hyödyntää uudemmassa vetokalustossa, jossa on jarrutusenergian talteenoton ja takaisinsyötön mahdollistava teknologia.

Vuonna 2016 jarrutusenergiaa voitiin syöttää takaisin noin 24,9 prosentissa koko vetokalustosta. Osuus on sama kuin vuonna 2015, sillä vetokalustossa ei tapahtunut muutoksia. Vuonna 2009 ominaisuus oli 17,6 prosentissa vetokalustosta. Jarrutusenergian takaisinsyöttöominaisuuden yleisyys korreloi kaluston iän kanssa, sillä takaisinsyöttöä hyödynnetään käytännössä kaikessa uudessa sähkövetoisessa vetokalustossa. Dieselvetureissa tätä ominaisuutta ei ole ja ne ovatkin VR:llä vähitellen poistuvaa vanhaa kalustoa.

Jarrutusenergiaa syntyy lähiliikenteessä operoivissa sähkömoottorijunissa enemmän kuin kaukoliikenteen matkustaja- ja tavarajunissa. Lähiliikenteen junissa takaisinsyötön kautta tuleva energia kattaa noin 30 prosenttia junan kokonaisenergian käytöstä. Hyödynnettävän jarrutusenergian määrä on riippuvainen junan käyttö- ja ajotavasta. Lähijunat jarruttavat ja kiihdyttävät usein johtuen asemavälien tiheydestä. Kaukojunat pysähtyvät harvemmin, jolloin jarrutusenergiaa ei synny niin paljon. Kaukojunissa takaisinsyötön osuus on noin 8-10 prosenttia junan kokonaisenergiankäytöstä.

Lähde: VR.

*Kalustosta on jätetty pois ns. muu kalusto, jota ei käytetä kaupallisessa rautatieliikenteessä.

Edellinen juttu Seuraava juttu Palaa etusivulle Takaisin ylös