Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

20.07.2016

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2014 noin 11,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 40 prosenttia ei-päästökauppasektorin päästöistä.

Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 1990-luvun alun laman jälkeen vuoteen 2007 asti. Vuodesta 2008 lähtien päästöt ovat pääsääntöisesti pienentyneet. Vuodesta 2005 vuoteen 2014 liikenteen khk-päästöt ovat vähentyneet yhteensä noin 1,8 miljoonaa tonnia eli noin 14 %.

Noin 90 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteessä. Tieliikenteen päästöistä noin 58 prosenttia aiheutuu henkilöautoliikenteestä, 37 prosenttia paketti- ja kuorma-autoista, loput linja-autoista, moottoripyöristä yms. Rautatieliikenteen osuus päästöistä on noin prosentin verran, lentoliikenteen noin 2 prosenttia ja vesiliikenteen noin 4 prosenttia.

Taakanjakopäätöksen seurannassa Suomen liikenteen päästöihin lasketaan mukaan tieliikenteen päästöt, vesiliikenteen päästöt Suomen talousalueella sekä raideliikenteen päästöt sähköntuotannon päästöjä lukuun ottamatta. Kotimaan lentoliikenteen päästöt kuuluvat osaksi päästökauppaa, eivätkä ne siten kuulu taakanjakopäätöksen piiriin. Kansainvälisen liikenteen päästöt taas eivät kuulu kansainvälisen ilmastosopimuksen eivätkä siten myöskään taakanjakopäätöksen piiriin.

Kuvio. Liikenteen khk-kaasupäästöt vuosina 19902015 ja päästöennuste vuoteen 2030 saakka. Lähde: LIPASTO-päästölaskentajärjestelmä. HA = henkilöautot, PA = pakettiautot, LA = linja-autot, KA = kuorma-autot/raskaat ajoneuvot ja MP = moottoripyörät (ja mopot). Lähde: LIPASTO.

LIPASTO:n liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä koskeva perusennuste perustuu olettamuksiin, että tieliikenteen suorite kasvaa vuosina 2016-2020 noin 0,7 prosenttia vuosittain, ja vuosina 2021-2030 noin 0,6 prosenttia vuosittain. Tällöin liikennesuorite kasvaisi vuosina 2016-2030 yhteensä noin 10 prosenttia. (VTT:n madallettu ennuste, Liikenneviraston ennusteessa 23 %). Henkilöautokanta uusiutuisi noin viiden prosentin vuosivauhdilla eli vuosina 2016-2020 myytäisiin noin 127 000 uutta autoa ja vuosina 2021-2030 tulisi myydä 146 000 uutta autoa. Myös sähkökäyttöisten autojen määrä kasvaisi noin 18 000 kappaleeseen vuonna 2020 ja noin 120 000 kappaleeseen vuonna 2030. Ennusteessa myös oletetaan, että uusien henkilöautojen ominaispäästöt ovat lähellä EU:n henkilöautovalmistajille asettamaa raja-arvoa 95 g/km vuodesta 2020 eteenpäin ja käytettyjen biopolttoaineiden todellinen osuus on (7 % ensimmäisen sukupolven biopolttoaineita ja 6,5 % tuplalaskettavia biopolttoaineita =) 13,5 % vuodesta 2020 eteenpäin.

Vertailuvuosi 2005: Liikenteen khk-päästöt vuonna 2005 olivat yhteensä noin 12,9 miljoonaa tonnia. Ennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä saavutettava päästövähennys olisi noin 21 %. Mikäli Suomen ei-päästökauppasektorin päästövähennys-velvoitteeksi vuodelle 2030 tulisi -36 %, liikenteen päästöt saisivat olla tuolloin yhteensä 8,3 miljoonaa tonnia. Nykyisillä toimilla arvioidaan saavutettavan vielä noin 1,2 miljoonan tonnin päästövähenemä vuoteen 2030 mennessä (liikenteen päästöt ovat tällä hetkellä noin 11 miljoonaa tonnia, ja vuonna 2030 perusennusteessa ne ovat yhteensä 9,8 miljoonaa tonnia). Tällöin lisäpäästövähennysten tarve olisi seuraava: mikäli -36 % päästövähennysvelvoite jaetaan eri sektoreille tasan, tarkoittaisi tämä liikenteen päästöjen osalta 1,5 miljoonan tonnin lisäpäästövähennystä vuonna 2030. Jos taas tarkastellaan -40 % tavoitetta, liikenteen päästöjä tulisi vähentää 2,1 miljoonaa tonnia enemmän kuin nykyisillä toimenpiteillä.

Edellinen juttu Palaa etusivulle Takaisin ylös