Suomalaisille aluksille Suomen aluevesillä vuonna 2016 tapahtuneet onnettomuudet onnettomuusluokittain ja alusluokittain

25.01.2017

Suomalaisille aluksille Suomen aluevesillä vuonna 2016 tapahtuneet onnettomuudet onnettomuusluokittain ja alusluokittain

Myös suomalaisille aluksille Suomen aluevesillä tapahtuneiden onnettomuuksien suhteelliset osuudet muuttuivat vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015. Eniten onnettomuuksia tapahtui matkustaja-aluksille (39 %). Seuraavaksi eniten onnettomuuksia sattui muut alukset – ryhmässä ja kolmanneksi eniten ro-ro matkustaja-aluksille.

Suomalaisille aluksille Suomen aluevesillä tapahtuneista onnettomuuksista puolet oli alusten karilleajoja tai pohjakosketuksia (50 %). Tämä osuus on kasvanut edellisestä vuodesta. Onnettomuuksista 11% oli yhteentörmäyksiä.

Suomen merenkulun turvallisuuden tilaa ei voida kuitenkaan arvioida vain kansallisen vesialueen ja Suomen lippua käyttävien alusten perusteella. Arviointia tehtäessä on tärkeää huomioida myös kansainvälisen meriliikenteen kehitystrendit.

”Mega alukset" ja niiden turvallisuushaasteet

Maailmalla liikkuu yhä suurempia risteilyaluksia. Alustenkoon kasvamisen myötä matkustajien sekä henkilökunnan määrä kasvaa varsinkin risteilyaluksissa, joissa voi olla jo 6000–8400 henkilöä kyydissä. Nämä alukset voivat olla pituudeltaan jopa 360 m pitkiä ja aluksilla voi olla 16 kantta. Myös suuret konttialukset, joihin mahtuu 18 000 - 19 0000 TEU:N konttia (Twenty foot equivalent unit. Yksi TEU on 20 x 8 x 8,5 jalkaa) alkavat yleistymään maailmalla. Viemällä suuremman kertalastin, laiva voi ajaa hitaammalla vauhdilla ja vähentää näin polttoaineen kulutusta. Jättilaivan miehistöä ei tarvitse lisätä, jolloin miehistökustannus/lastikontti vähenee. Tällaisen aluksen joutuessa onnettomuuteen vaikutukset ovat valtavat.

Alukselle tarvittavan lisäresurssien saaminen vaurion -ja palontorjuntaan sekä mahdollinen evakuointi vaativat useita aluksia, meriväylät tukkeutuvat, sairaalat sekä hoitohenkilökunta ylikuormittuvat hetkellisesti, kuljetukset hoitopaikoille sekä myös onnettomuudesta ilman vahinkoa selvinneiden jatkokuljetukset tukkivat helposti infran. Riittävän tehokkaita pelastushinaajia on vain muutamia. Samaan aikaan myös arktisten alueiden matkailu on lisääntynyt vauhdilla. Mitä tapahtuu jos onnettomuus tapahtuukin vaikeissa olosuhteissa kaukana normaalista meriympäristöstä?

Edellinen juttu Seuraava juttu Palaa etusivulle Takaisin ylös