Ratatöiden turvallisuus

12.09.2017

Ratatöiden turvallisuus

Ratatyön ja junaliikenteen yhteensovittamisen ongelmat ovat yksi keskeisimmistä turvallisuusriskeistä rautateillä. Aiempien vuosien tapaan myös vuonna 2016 ratatöissä tapahtui onnettomuuksia sekä useita vaaratilanteita.

Liikennevirastolle raportoitujen ratatyöhön liittyvien turvallisuuspoikkeamien määrä kasvoi useilla kymmenillä prosenteilla vuoteen 2015 verrattuna. Kasvu selittynee pääosin parantuneella raportointiaktiivisuudella, mutta joka tapauksessa vaaratilanteita tapahtuu paljon. Toimintaa radanpidon turvallisuusohjeiden vastaisesti raportoitiin 218 tapausta ja työmaan aiheuttamia vaurioita radan rakenteissa raportoitiin 228 tapausta. Työmaan koneen, tavaran tai materiaalin raportoitiin olleen liian lähellä rataa 24 tapauksessa ja työmaan sijainnin väärä paikkatieto raportoitiin 9 tapauksessa. Virheitä turvamiesmenettelyssä raportoitiin 18 kertaa.

Yksi vuoden 2016 vakavimmista ratatyöhön liittyvistä onnettomuuksista tapahtui Uimaharjulla 3.2. junan törmättyä radalla työskennelleeseen henkilöön[1]. Taajamajuna törmäsi kaapelinnäyttötöissä olleeseen henkilöön, joka loukkaantui vakavasti. Kaapelinnäyttötyötä tehtiin ilman turvaamisjärjestelyjä eikä kaapelinnäytössä työskennellyt henkilö havainnut lähestyvää junaa. Kaapelinnäyttöön liittyvä vaaratilanne tapahtui myös 25.8.2016 Niiralassa. Ratatyöstä vastaava ei ollut ilmoittanut ratatyöalueen muutoksesta kaapelinnäyttäjälle, joka työskenteli Niiralan vaihteella V003. Liikenteenohjauksen luvalla juna saapui kyseiselle vaihteelle. Kaapelinnäyttäjä havaitsi lähestyvän junan ja ehti alta pois.

Vuosittain tapahtuu tilanteita, joissa juna on vaarassa törmätä ratatyökoneeseen. Jämsänkoskella 24.1.2016 veturi oli lähellä törmätä ratatyökoneeseen. Ratatyöstä vastaava oli antanut liikenteenohjaajalle luvan päästää päivystäjä ratatyöalueelle. Päivystäjä joutui tekemään hätäjarrutuksen, jotta ei törmäisi rataa ylittävään työkoneeseen. Ratatyöstä vastaava ei ollut muistanut ilmoittaa työkoneen kuljettajalle päivystäjän liikkumisesta. Riihimäen ja Kekomäen välillä 30.8.2016 oli ratatyökone noussut kommunikaatiovirheen vuoksi kiskoille noin kilometrin ratatyöalueen ulkopuolella. Juuri ennen ratatyökoneen nousua kiskoille matkustajajuna oli ohittanut nousupaikan. 14.9.2016 Keitelepohjassa oli työkone töissä raiteiden 002 ja 003 välissä ilman ratatyölupaa samaan aikaan kun tavarajuna ohitti liikennepaikan raidetta 001 pitkin. 28.7.2016 Riihimäellä tavarajuna oli hyvin lähellä törmätä viereisellä raiteella työskennelleen kaivinkoneen kauhaan.

Kesällä 2016 Liikennevirasto havaitsi valvonnassaan merkittäviä puutteita vaihteiden kunnossapidon laatutasossa Kouvolan seudun kunnossapitoalueella. Kunnossapidon laiminlyönnit koskivat yli 200 vaihdetta. Kunnossapitourakoitsija ei ollut kunnossapitänyt vaihteita asianmukaisesti eikä havaittuja vikoja oltu korjattu, jolloin vaihteiden mitat menivät ns. akuuttirajalle tai sen yli. Vaihteen mittojen ylittäessä akuuttirajan vaihteet olisi tullut sulkea liikenteeltä, mutta tätä ei oltu tehty. Asianmukaisesti kunnossapidettävän vaihteen ei tulisi saavuttaa akuuttirajoja. Vaihteiden kunnossapidon laiminlyönti lisää suistumisen riskiä, mutta tässä tapauksessa onnettomuuksia ei tapahtunut. Vaihteiden kunnossapidon laiminlyöntien tultua ilmi kyseisiin vaihteisiin asetettiin turvallisuussyistä nopeusrajoituksia, jotka aiheuttivat paljon myöhästymisiä alueen junille.

Vaihteisiin liittyviä ongelmia havaittiin syksyllä 2016 myös Kokkola-Ylivieska ratahankkeen turvalaitteiden käyttöönottotarkastusten yhteydessä. Kolmessa vaihteessa havaittiin vaihteen koskettimien vääriä kytkentöjä, joista johtuen vaihteen kosketin ei valvonut vaihteen asentotietoa. Tämä olisi mahdollistanut sen, että vaihde ei olisi kaikilta osiltaan tarkoitetussa pääteasennossa asetinlaitteen saamatta siitä tietoa. Vaihteisiin ja niiden kunnossapitoon liittyvien ongelmien johdosta Liikennevirasto järjesti turvallisuuskeskusteluja urakoitsijoiden kanssa, suoritti tehostettua valvontaa sekä laati erillisen toimenpideohjelman vaihteiden kunnossapidon kehittämiseksi.

Ratatyöturvallisuuden kehittämiseksi on tehty jo vuosien ajan runsaasti töitä, mutta vielä työn tulokset eivät ole tulleet näkyviin ratatyöturvallisuuden parantumisena. Keskeisiä syitä poikkeamien taustalla ovat puutteet osaamisessa ja osin kehittymätön turvallisuuskulttuuri. Alalla on hyvää ja ammattitaitoista henkilöstöä, mutta joukkoon mahtuu myös pätemätöntä henkilöstöä. Nykyisin ratatöiden pääurakoitsijat teettävät suuren osan ratatöistä aliurakoitsijoilla. Myös vuokratyövoiman käyttö on yleistä. Osaamisen ja turvallisuuskulttuurin puutteet korostuvat etenkin alihankintaketjua alaspäin mentäessä ja pahimmassa tapauksessa radalla työskentelevä aliurakoitsijan työntekijä ei tunne turvallisen radalla työskentelyn perusedellytyksiä. Ratahankkeiden henkilöstöpätevyyksien hallinnassa on todettu haasteita ja erityisesti työntekijöiden pätevyyden varmistamisen ongelmat korostuvat alihankinta- ja vuokratyövoiman käytössä.

Ratatyön turvallisuudessa ja sen kehityksessä on havaittavissa positiivisiakin seikkoja. Liikenneviraston turvallisuuskertomus nostaa esiin yritysten johdon parantuneen suhtautumisen turvallisuuteen ja sen ensisijaisuuteen.  Lisäksi hyvien käytäntöjen jakaminen toimijoiden välillä on lisääntynyt ja hyvistä suorituksista palkitaan aiempaa kannustavammin. Ratatyöntekijöiden kouluttamiseen tarkoitetun ratateknisen oppimiskeskuksen rakentaminen on edennyt Kouvolassa ja ensimmäiset koulutukset päästäneen aloittamaan loppuvuodesta 2017. Ratateknisellä oppimiskeskuksella pyritään kehittämään ratatyöntekijöiden ja muiden alan henkilöstöryhmien osaamista tarjoamalla aidonkaltainen harjoitusympäristö avoimesti alan toimijoiden käyttöön.

 

[1] Junan törmääminen radalla töissä olleeseen henkilöön Uimaharjussa 3.2.2016. Onnettomuustutkintakeskus. Tutkintaselostus R2016-01. <http://www.turvallisuustutkinta.fi> Haettu 3.8.2017.

Edellinen juttu Seuraava juttu Palaa etusivulle Takaisin ylös