Yksityisraiteiden turvallisuus

12.09.2017

Yksityisraiteiden turvallisuus

Yksityisraiteista yleisesti

Trafi on toukokuuhun 2017 mennessä myöntänyt rataverkon haltijoilta vaadittavan turvallisuusluvan 97 yksityisraiteelle ja 6 turvallisuuslupahakemusta on parhaillaan käsittelyssä. Lisäksi Suomessa arvioidaan olevan joitain kymmeniä käytössä olevia yksityisraiteita, joiden haltijat eivät ole vielä turvallisuuslupaa hakeneet. Voidaan siis arvioida Suomessa olevan noin 115–135 yksityisraiteen haltijaa, joiden raiteet ovat käytössä tai joiden raiteita ylläpidetään mahdollista tulevaa käyttöä varten. Erillisiä yksityisraiteita Suomessa on Trafin ja Liikenneviraston tietojen mukaan yli 600. Eroa yksityisraiteen haltijoiden ja yksityisraiteiden määrässä selittää se, että yksittäinen yksityisraiteen haltija voi hallinnoida useaa erillistä yksityisraidetta. Lisäksi osaa viranomaisten tilastoissa mukana olevista yksityisraiteista ei enää käytetä, jolloin niiden haltijoilla ei ole velvollisuutta hakea turvallisuuslupaa.    

Tyypillisiä yksityisraiteen haltijoita ovat teollisuuslaitokset, logistiikka-alan yritykset, kunnat ja satamat. Trafilta turvallisuuslupaa hakeneiden yksityisraiteen haltijoiden toimialat jakautuvat seuraavassa taulukossa esitetyllä tavalla.

Yksityisraiteiden laajuudessa ja raidepituudessa on suuria eroja. Tyypillinen yksityisraide on yhdestä tai kahdesta raiteesta koostuva muutamasta sadasta metristä muutamaan kilometriin pitkä teollisuuslaitoksen hallinnoima kokonaisuus. Muutamilla satamilla ja teollisuuslaitoksilla on kuitenkin hallinnassaan kymmenien kilometrien pituisia yksityisraidekokonaisuuksia.

Myös yksityisraiteiden käytössä ja kuljetusvolyymeissa on suurta vaihtelua. Osa yksityisraiteista on melko vähäisellä käytöllä. Osaa yksityisraiteista ei käytetä lainkaan ja niitä pidetään yllä vain tulevaisuuden mahdollisten käyttötarpeiden varalta. Toisessa ääripäässä ovat muutamien satamien ja teollisuuslaitosten yksityisraiteet, joiden kuljetusmäärät ovat miljoonia tonneja vuosittain.

Vain muutamat yksityisraiteet on sähköistetty ja turvalaittein varustettu. Liikennöinti yksityisraiteilla onkin pääosin diesel-vetureilla tehtävää vaihtotyötä.

Yksityisraiteita koskeva turvallisuussääntely on ollut voimakkaassa murroksessa lähivuosikymmeninä. 1990-luvulla yksityisraiteiden puutteellisesta kunnossapidosta aiheutuneet suistumiset aiheuttivat tarpeen kehittää yksityisraiteita koskevaa turvallisuussääntelyä. Tämä on johtanut 1990-luvun lähes sääntelemättömistä yksityisraiteista nykypäivän voimakkaaseen yksityisraidesääntelyyn.

Tyypilliset turvallisuuspoikkeamat yksityisraiteilla

Trafin saamien poikkeamaraporttien perusteella ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä yksityisraiteiden turvallisuuden kehittymisestä. Yksityisraiteiden poikkeamaraportoinnin kattavuus ei ole kovin korkea eikä yksityisraiteilla tapahtuneiden turvallisuuspoikkeamien määrän kehityksestä 2000-luvulla pysty muodostamaan vertailukelpoista aikasarjaa. Yleisellä tasolla voidaan kuitenkin todeta, että yksityisraiteilla tapahtuu useita kymmeniä turvallisuuspoikkeamia vuosittain. Yleisimpiä rautatieliikenteen turvallisuuspoikkeamia yksityisraiteilla ovat suistumiset, törmäykset sekä vaaratilanteet ajoneuvoliikenteen kanssa ylikäytävillä ja tasoristeyksissä. Liikennöinti yksityisraiteilla tapahtuu pääosin hidasvauhtisena vaihtotyönä, jolloin myös onnettomuuksien seuraukset jäävät tyypillisesti pieniksi. Esimerkiksi VAK-kuljetuksissa ja tasoristeyksissä tapahtuvilla onnettomuuksilla voi kuitenkin yksityisraiteillakin olla hyvin vakavat seuraukset.

Yksityisraiteilla tapahtuvien suistumisten syynä on tyypillisesti raiteen puutteellinen talvikunnossapito, jonka seurauksena urakiskoihin kertyvä lumi ja jää nostaa tyhjiä vaunuja pois kiskoilta. Tilannetta hyvin kuvaavaa onkin, että viime vuosien leudot ja vähälumiset talvet ovat vähentäneet vaihtotyössä tapahtuvien suistumisten kokonaismäärää selvästi. Myös radan pettämisiä raskaiden vaunujen alla tapahtuu edelleen jonkin verran. Yksityisraiteilla tapahtuvat törmäykset ovat tyypillisesti vaihtotyöyksikön törmäyksiä vaunuihin, raidepuskimiin tai muihin radalla oleviin esteisiin ja usein ne ovat seurausta vaihtotyöntekijän puutteellisesta havainnoinnista tai liian suuresta tilannenopeudesta.

Yksi vuoden 2016 vaarallisimmista tilanteista yksityisraiteilla tapahtui Kotkan Mussalossa 8.7.2016 VAK-vaunun törmätessä  raidepuskimeen[1]. Törmäyksen seurauksena kaksi teollisuusbensiinillä kuormattua vaunua suistui ja vaurioitui. Toisen vaunun säiliöön tuli suuri painauma törmäyksen seurauksena, mutta vuotoa ei aiheutunut. Teollisuusbensiini on erittäin herkästi syttyvää ainetta ja onnettomuudesta aiheutui suuronnettomuuden uhka. Onnettomuus aiheutui vaihtotyönjohtajan ohjattua yksikköä radio-ohjaimella kohdasta, josta ei voinut nähdä raiteen päättymistä. Vaihtotyönjohtaja oletti vaunuletkan mahtuvan kyseiselle raiteelle.

Yksityisraiteiden tasoristeyksissä ja ylikäytävillä tapahtuu vuosittain yksittäisiä vaihtotyöyksikön ja ajoneuvon välisiä törmäyksiä sekä kymmeniä vaaratilanteita. Syitä tasoristeysonnettomuuksien ja tasoristeyksissä tapahtuvien vaaratilanteiden yleisyyteen ovat mm. vilkas ajoneuvoliikenne, puutteet ajoneuvon kuljettajien tarkkaavaisuudessa sekä yksityisraiteiden ylikäytävien usein hankalat havainnointiolosuhteet. Yksityisraiteilla liikkuu myös ihmisiä, jotka eivät tiedosta rautatiekalustoon liittyviä vaaroja kyseisessä ympäristössä ja saattavat esimerkiksi jalan tai ajoneuvolla ylittää raiteet varomattomasti.

Tyypillisiä poikkeamia yksityisraiteilla ovat myös vaunujen purkamisen ja kuormaamisen yhteydessä tapahtuvat vaaratilanteet. Raskaiden kappaleiden nostoissa huolimattomuus tai kiinnitysten pettäminen aiheuttaa toisinaan vaaratilanteita. Vaarallisten aineiden purun yhteydessä tapahtuu vuosittain vuotoja, joista aiheutuu vaaraa lastin purkajille.

Riittämätön turvallisuusasioista huolehtiminen yksityisraiteilla voi johtaa onnettomuuksiin ja vaaratilanteisiin myös junaliikenteessä valtion rataverkolla. 23.3.2016 Matkanevalla veturi törmäsi tavarajunan kyydistä kiskoille pudonneeseen teräsrainakelaan ja suistui[2]. Teräsrainakela pääsi putoamaan kiskoille rainakelanippua koossa pitäneiden vanteiden katkettua. Vanteiden katkeamista edesauttoi vanteiden löystyminen teräsrainakelan nostossa tehtaalla. Tavallista suuremman rainakelanipun vaikutuksia sidontaan ja kuljetukseen ei oltu riittävissä määrin huomioitu.

Yksityisraiteilla tapahtuu toisinaan myös ratatyöhön liittyviä vaaratilanteita, joissa vaihtotyöyksikkö on vaarassa kulkeutua raiteella, jossa on ratatyö käynnissä. Nämä vaaratilanteet aiheutuvat tyypillisesti puutteellisesta tiedonkulusta ratatyön tekijän, rataverkon haltijan ja rautatieliikenteen harjoittajan välillä.

Yksityisraiteiden turvallisuuden kehitys viime vuosina

Trafi valvoo yksityisraiteen haltijoiden turvallisuudenhallintaa auditoimalla yksityisraiteen haltijoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmiä. Auditointien kokemusten perusteella panostaminen turvallisuusjohtamiseen yksityisraiteilla voidaan karkeasti jakaa kahteen ääripäähän. Yksityisraiteen haltijoiden joukossa on toimijoita, joilla rataverkkoon liittyvä turvallisuusjohtaminen toimii hyvin ja muun muassa raideliikenteeseen liittyvien riskien hallinta on aidosti osa jokapäiväistä toimintaa. Tällaiset toimijat ovat usein teollisuuden tai logistiikan toimijoita, joiden toiminnassa rautatiekuljetuksilla on merkittävä rooli. Osalle yksityisraiteen haltijoista rautatiehen liittyvä turvallisuusjohtaminen on kuitenkin lähinnä viranomaisvaatimusten täyttämiseen tähtäävä paperinmakuinen velvollisuus. Tyypillisesti näiden toimijoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmissä kuvatut menettelyt eivät ole kattavasti jalkautuneet osaksi rataverkon haltijan toimintaa. Tällaisilla yksityisraiteen haltijoilla rautatiekuljetukset ovat usein organisaation toiminnassa vähemmän kriittisessä roolissa.

Yksityisraiteiden turvallisuustilanteen voidaan sanoa parantuneen  viime vuosina. Kattavat turvallisuusjohtamista koskevat vaatimukset edellyttävät toimijoilta selkeää rataverkon haltijuuteen liittyvien vastuiden jakoa. Lisäksi turvallisuusjohtaminen on tuonut järjestelmällisyyttä ja suunnitelmallisuutta kunnossapitoon sekä muista turvallisuusasioista huolehtimiseen. Osalla toimijoista nämä asiat ovat olleet kunnossa ennen rautateiden turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevia vaatimuksiakin, mutta osa toimijoista on havahtunut huolehtimaan turvallisuusasioista vasta nykysääntelyn myötä. Myös turvallisuusjohtamisen osaamisessa on ollut Trafin auditointien perusteella havaittavissa kehitystä. Turvallisuusluvan saamisen edellytyksenä Trafille toimitetut ensimmäiset turvallisuusjohtamisjärjestelmät vaikuttivat paikoitellen viranomaisvaatimuksen vuoksi tehdyiltä papereilta, joilla ei ollut käytännön merkitystä päivittäisen toiminnan kannalta. Turvallisuusluvan myöntämisen jälkeisissä auditoinneissa on kuitenkin joidenkin yksityisraiteen haltijoiden kohdalla havaittu, että rataverkon turvallisuusjohtamisen merkitys on organisaatioissa sisäistetty ja turvallisuusjohtaminen on alettu kokea toimivana tapana hallita rataverkon turvallisuutta. Osittain turvallisuuden parantumiseen on vaikuttanut myös se, että muutamat huonokuntoisten rataverkkojen haltijat ovat sulkeneet raiteensa liikenteeltä viime vuosina.

 

[1] R2016-03 Säiliövaunujen törmääminen raidepuskimeen vaihtotöissä Kotkan Mussalossa 8.7.2016. Onnettomuustutkintakeskus. Tutkintaselostus R2016-03. <www.turvallisuustutkinta.fi> Haettu 21.6.2017.

[2] Veturin törmääminen teräsrainakelaan ja suistuminen Matkanevalla 23.3.2016. Onnettomuustutkintakeskus. Tutkintaselostus R2016-02. <www.turvallisuustutkinta.fi> Haettu 21.6.2017.

 

Edellinen juttu Seuraava juttu Palaa etusivulle Takaisin ylös